Archive for marraskuuta 2011

Ylen joululahja

Ensi vuonna tv-maksujen maksajat saavat rahoilleen vastinetta! YLE on julkistanut muutaman huippusarjan saapumisen televisioon ensi keväänä. Muutaman olen niistä jo katsonut, mutta katson kyllä mielellään uudestaan. Kaikki sarjat ovat katsottavissa myös YLE Areenassa tuttuun tapaan 14 päivän ajan osan lähetyksestä.


Loistava brittiläinen pukudraama Downton Abbey palaa telkkariin kiitettävän nopeasti. Sarjassa seurataan Crawleyn perheen ja palvelusväen vaiheita ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä. Ensimmäinen kausi oli riemastuttavan hyvä ja odotin jokaista uutta jaksoa kuin kuuta nousevaa. Itse asiassa sarjaa kannattaa seurata jo pelkästään Matthew Crawleyn sinisten silmien takia. Aluksi Ylellä oli suunnitelimassa uusia ensimmäinen kausi ennen toisen tuotankauden esittämistä, mutta yleisön pyynnöstä uudet jaksot nähdään jo heti vuoden alusta. Hyvä Yle! Ihanan draaman pariin voi siis sukeltaa vielä joululoman puitteissa. Ylen sivuilla oli vielä maininta erillisestä joulujaksosta, mutta ei sen kummemin tietoa siitä, milloin se nähdään. Kolmas kausi nähdään Briteissä syksyllä 2012. (lähde)
Downton Abbeyn toinen kausi
TV1 tiistaisin klo 21.00
3.1. alkaen




Eeppiseen fantasiakirjasarjaan perustuvaa Games of Thronesia eli Valtaistuinpeliä jo odottelinkin! Muualla maailmassa valmistaudutaan jo sarjan toiseen tuotantokauteen, mutta näyttää siltä että ensimmäisen kauden ehtii nauttia kokonaisuudessaan Yleltä ennen kuin uudet jaksot alkavat. Hienoa sekin. Suosittelen seuraamaan taistelua rautavaltainistuimesta. Sarjassa on visuaalisuutensa lisäksi paljon yllättäviä käänteitä ja taitavia näyttelijöitä. Ensi silmäyksellä koko juttu voi vaikuttaa perusfantasiahutulta, mutta tarina kasvaa uskomattomiin mittoihin. Uusille faneille tiedoksi ettei sarjaa kannata lähteä googlaamaan. Koko ensimmäisen kauden paras huipennus on silmillä alle sekunnissa.
Game of Thrones
TV2 torstaisin klo 22.05
alkaen 12.1.




Tuntuu että joka kerta kun luen juttuja Canal+:n ohjelmistosta sanomalehdestä siellä hehkutetaan Boardwalk Empireä. Vuonna 2010 alkanut HBOn tv-sarja on kerännyt paljon kiitosta kunniaa. Faneihin en vain ole törmännyt. Pakkohan niitä jossain on olla, jos sarja on niin mahtava kuin väitetään, mutta en kyllä tunne yhtään. Mielenkiinnolla aion katsoa, miltä näyttää tämä viime aikojen "paras" sarja. Minua viisaampien lähteiden mukaan sarja kertoo miehestä nimeltä Enoch "Nucky" Thompsonista 1920- ja 1930-lukujen Atlantic Cityssä. Luvassa pukuloistoa.
Boardwalk Empire
TV2 sunnuntaisin klo 21.00
15.1. alkaen




Seko meininki jatkuu HBOn menestyssarjassa, joka myös nimellä True Blood tunnetaan. Seurasin uusinta tuotantokautta sen ilmestyessä ja voin sanoa että verta ja naurettavia vuorosanoja lentelee entiseen malliin. Olin tyytyväinen uuteen kauteen, mutta samalla harmistunut muutaman hahmon kohtalon takia. Onneksi sarja ei sentään keskity enää niin paljon Jasonin töppäilyihin eikä myöskään ärsyttävää tekopyhis-Billiä nähdä joka sekunti. Alkuperäinen Sookie Stackhouse -kirjasarja on kuin muisto vain, mutta tutut hahmot jatkavat mielipuolista menoaan, tällä kertaa noitien kera.
True Bloodin neljäs kausi
TV2 torstaisin klo 22.05
22.3. alkaen




Tätä melkein ryhdyin katsomaan, mutta totesin sitten ettei siihen ole aikaa. Eipä huolta, Pan Am tullaan näkemään Ylellä huhtikuusta alkaen. On varsinainen ihme ettei lentoemojen ja lentokapteenien suhteita ole revitelty useammassa menestyneessä tv-sarjassa Kymppikerhoa lukuunottamatta. Lentokoneiden henkilökunnan lisäksi keskitytään Pan Am-lentoyhtiön historiaan. Eipä nimestä olisi arvannut. Oman mausteensa sarjaan tuo sen sijoittuminen 60-luvun alkuun. Saa nähdä onko sarja pelkkää saippuaa vai mahtuuko siihen mitään oikeaa sisältöä. Ainakin sarjan näyttelijät ovat näyttävää porukkaa. Esim. yhtenä lentoemoista nähdään Christina Ricci.
Pan Am
TV2 sunnuntaisin klo 21.00
8.4. alkaen




Viisi jaksoa HBO-laatua. Mildred Pierce perustuu James M. Cainin samannimiseen novelliin (1941) ja kertoo eronneen naisen vaikeasta elämästä laman aikana. Pääroolissa nähdään Kate Winslet ja hänen hankalana tyttärenään True Bloodistakin tuttu Evan-Rachel Wood. Tätäkin sarjaa olen odottanut ja saan näköjään odottaa vielä muutaman kuukauden, mutta ehkä pystyn siihen. Sen verran herkullista draamaa on luvassa.
Mildred Pierce
TV1 tiistaisin klo 21.00
17.4. alkaen


Lisää Ylen sivuilla

Posted in , , , , , , , , , | 2 Comments

Movie Monday #27 - True Story


Elokuva, joka pohjautuu todelliseen henkilöön? Ensimmäisenä tuli mieleen Miss Potter (2006), joka kertoo tarinan kirjailija Beatrix Potterista. Petteri Kanin ja lukuisten muiden ihmisten lailla pukeutuvien eläinten luoja on ollut suurin vaikuttaja Petteri Kaniini -syndroomani™ synnyssä. Olen pienestä lähtien rakastanut naisen kirjoittamia tarinoita, piirrettyinä sekä alkuperäismuodossa, joten oli siis aivan luonnollista katsoa tämä elokuva (pariin kertaan). Neiti Potterin tarina on tarpeeksi uskollinen Beatrix Potterin elämälle, mutta toimii yllättävän hyvin myös romanttisena elokuvana. Jo Down with Love (2003) -elokuvassa ihastuttaneet Renée Zellweger ja Ewan McGregor pelaavat niin loistavasti yhteen, että lopputuloksesta on vaikea olla pitämättä.


Toinen lastenkirjailijan elämään pohjautuva elokuva? No mikä jottei. Finding Neverland (2004) kertoo kyllä Peter Panin luoneesta J.M. Barriesta, mutta keskittyy lähinnä miehen ja erään lesken sekä tämän poikien suhteeseen. Ensimmäisellä katselukerralla elokuva oli aika puuduttava, mutta silti koskettava. Toisella kerralla pidin siitä jo paljon enemmän ja nykyään muistelen sitä lämmöllä. Johnny Depp on hauska Barriena, mutta parasta on hänen työskentelynsä lapsinäyttelijöiden kanssa. Se näyttää niin luonnolliselta ja aidolta, mitä ei todellakaan voi kaikista lapsinäyttelijöistä sanoa. Freddie Highmoren kanssa kaikki meni niin nappiin, että Depp suositteli poikaa Charlie and the Chocolate Factoryn (2005) Charlien rooliin.


Mutta paras todellisiin henkilöihin perustuva elokuva on nyt ja aina Bonnie and Clyde (1967), joka perustuu kahden kuuluisan amerikkalaisen rikollisen elämäntarinoihin. Vauhdikas elokuva rikkoi rajoja ja sai yleisön kuohuksiin ilmestyessään. Elokuva onkin toiminut esikuvana monen monelle toimintaelokuvalle ja elokuvan pääpari Bonnie&Clyde on muodostunut käsitteeksi. Henkilöt eivät ole mitään Mr. & Mrs. Smithin tapaisia täydellisiä mainoskasvoja, jotka lahtaavat vihollisensa täyteen lyijyä vain huvin vuoksi, vaan Bonnie (Faye Dunaway) ja Clyde (Warren Beatty) esitetään molemmat inhimillisinä hahmoina, joilla on molemmilla omat vikansa ja sisäiset konfliktinsa.



Alun perin tekijät halusivat tehdä Clydestä homoseksuaalin, mutta se olisi herättänyt liian paljon närkästystä, joten hänet kuvattiin impotenttina, mikä sekin aiheutti kyllä närää (no mikä ei aiheuttaisi), mutta toi lisää särmää Bonnien ja Clyden suhteeseen. Mielestäni elokuvassa onkin parasta juuri kaksikon suhde. He eivät syö toistensa naamoja jokaisessa yhteisessä kohtauksessa, vaan hahmojen väliltä löytyy syvempää luottamusta. Nykyään kun tuntuu että kaikki miesten ja naisten väliset suhteet kuvataan seksin avulla (ystävätkin voivat harrastaa seksiä: Friends with Benefits, No Strings Attached..!). Ei voida väittää että elokuva olisi loppuun asti historiallisesti paikkansapitävä, mutta viihdyttävä se kyllä on. Elokuvasta on jostain kumman syystä tekeillä uusi filmatisointi, mutta tuskin se koskaan päihittää edes Lonely Islandin parodiaa.

Posted in , , , , | Leave a comment

1. adventtisunnuntai!

Olen yrittänyt tässä koko päivän yrittänyt vähitellen päästä joulutunnelmiin, nyt kun on jo 1. adventtisunnuntai ja joulukalenterinkin saa kohta avata. Toisin sanoen pitäisi siivota Halloween-koristeet pois ja alkaa ripustella jouluvaloja. Movie Mondayssakin jo kyseltiin joululeffojen perään, mutta ajattelin jättää vastaamisen tuleviin adventtisunnuntaihin. Jokapäiväisen joulukalenterin pitäminen olisi ihan liian vaivalloista. Ei pysty. Tulen siis kertomaan joulusuosikeistani aina sunnuntaisin.

Matkassa on vain pikkuinen mutta! Vaikka olen kuunnellut joulumusiikkia jo koko päivän, ei tunnut yhtään jouluiselta. Ulkona sataa vettä kaatamalla eikä tulevalle viikolle ole edes luvattu pakkasta. Jostakin täytyy kuitenkin aloittaa. Ehkä ensi sunnuntaina tilanne on jo parempi.


DOCTOR WHO CHRISTMAS SPECIAL
Ehdin jo ylistää Doctor Who -sarjaa parissa aikaisemmassa postauksessa ja paljastaa että ehdoton suosikkijaksoni on viime vuoden Christmas Special: A Christmas Carol, joten se on luonnollisesti löytänyt paikkansa myös joululempparieni joukosta. Lontoosta raahaamani Christmas Special dvd (ehkä paras ostos koko reissulta) vielä varmistaa että pystyn katsomaan sen myös tulevina jouluina.


Kuten jo aiemmin kerroin, jakso sekoittaa kekseliäällä tavalla perinteikästä Doctor Who -maailmaa ja Charles Dickensin Saiturin joulua, mutta mukana on yllättäen myös ripaus Tappajahaista. Jakso on yksi itsenäinen kertomus ja jatkaa Doctor Who joulun erikoisjaksojen sarjaa. Itsekkäänä saiturina nähdään brittiläinen Michael Gambon, mutta tarina ei todellakaan sijoitu Lontooseen. Kaukaisessa kaupungissa, jonka vanha saituri nimeltään Kazran Sardick omistaa, ympäröivää ilmakehää voidaan hallita teknisillä vempaimilla ja vain saiturin puuttuminen asiaan pystyy estämään erään avaruuslaivan haaksirikon... Tohtori, aina valloittava Matt Smith, ryhtyy muuttamaan saiturin käsityksiä joulusta jotta katastrofi saadaan estettyä. Liialliseen sokerikuorrutukseen ei sorruta eikä jaksossa myöskään vilahtele Coca-Cola pukki vaan tarinassa on ihka oikeaa joulun taikaa, joka varmasti lumoaa myös vanhemmat katsojat.


Tänä jouluna tullaan näkemään taas uusi Christmas Special, jonka käsikirjoittaja on tuttuun tapaan nerokas Steven Moffat. Ensimmäinen traileri julkaistiin vähän aikaa sitten. Tällä kertaa mukana on selvästi vaikutteitta Narnian tarinoista, mutta kuka tietää millä lailla! Jos Moffatin kirjoittamista tarinoista voi jotain ennustaa, niin sen että yllättäviä käänteitä on taas tarjolla joulun kunniaksi.

Posted in , | Leave a comment

Volver (2006)


Volver
Ohjaus: Pedro Almodóvar
Ilmestymisvuosi: 2006
Pääosissa: Penélope Cruz, Carmen Maura & Lola Dueñas

IMDB & traileri
Katsoin Pedro Almodóvarin elokuvan Volver – paluu, joka oli ensimmäinen Almodóvarin elokuvani. Tarkoitus on ollut katsoa hänen teoksiaan jo aiemmin, mutta en ole vain saanut aikaiseksi. Espanjan kurssin varjolla lainasin kirjastosta tämän elokuvan, eikä se ollut mikään pettymys.

Elokuvalla on hyvin kuvaava nimi. Tarinan varrella tehdään monta paluuta menneeseen, vaikka se tekee joka kerta kipeää. Eritoten tarinan päähenkilöllä, Madridissa asuvalla Raimundalla (Penélope Cruz) on takanaan kivuliaita salaisuuksia. Tapahtumat lähtevät avautumaan, kun Raimundan ja hänen siskonsa Solen (Lola Dueñas) höpsö täti Paula kuolee. Suurta ihmetystä tuotti miten Paula selvityi yksinään asumisesta niinkin kauan, sillä hän tuntui asuvan yhä menneisyydessä ja puhui alinomaan Raimundan ja Solen jo edesmenneestä äidistä aivan kuin tämä olisi vielä elossa.


Ikävät käänteet eivät pääty tähän vaan eräänä päivänä Raimunda palaa töistä kotiin vain löytääkseen aviomiehensä kuolleena keittiön lattialta. Kuollut aviomies löytää tiensä naapurin ravintolan pakastimeen samalla kun Raimunda väittää tutuille miehen pakanneen laukkunsa ja häipyneen. Sisarella Solella ei ole yhtään helpompaa. Hän kuulee ääniä ja näkee näkyjä menneisyydestä. Tulipalossa kuolleen äidin haamu tuntuu vainoavan häntä. Varsin ihmeelliseksi tilanne käy kun äiti (Carmen Maura) eräänä iltana ryömii ulos auton takakontista. Hän on palannut takaisin kuolleista.

Elokuva on ihanan värikäs ja näyttelijäkaarti tekee loistavaa työtä. Ainakin Penélope Cruz, jota olen tähän asti pitänyt pinnallisena näyttelijänä, koskettaa tulkinnallaan katsojaa. Kohtaus, jossa Raimunda laulaa ensimmäistä kertaa moneen vuoteen, oli ehdottomasti kaunein koko elokuvassa. Ei siis mikään ihme että elokuva keräsi Cannesin elokuvakilpailussa 2006 parhaan naisnäyttelijän palkinnon kaikkien pääosien näyttelijöiden kesken. Vahvoja naishahmoja ei siis puutu.


Jos tykkäät: Äiti-tytärsuhteista, yhteisistä salaisuuksista.

Posted in | Leave a comment

American Horror Story: Vanha kunnon kummitustalo


AMERICAN HORROR STORY (2011-)
Pääosissa: Dylan McDermott, Jessica Lange & Connie Britton
Kanava: FX
IMDB & traileri

Ben ja Vivien Harmonin perheonni rakoilee. Aloittaakseen alusta ja korjatakseen välinsä perhe muuttaa Bostonista Los Angelesiin. Uuteen alkuun tarvitaan myös se täydellinen talo ja Harmonit löytävätkin upean esikaupunkiunelman yllättävän edulliseen hintaan. Pian alkaa kuitenkin tapahtua kummia. Outojen naapurien lisäksi vanhassa talossa tuntuu olevan jotain pahasti vialla.

Sarja on juuri sitä mitä juonikuvaus lupaa. Tarina eräästä kummitustalosta. Ja aivan loistava sellainen. Muutamat käänteet voi ennalta arvata, mutta voin luvata että jokaisesta jaksosta löytyy jotain yllättävää. Yritin kerran laskea, kuinka monta henkilöä kuolee keskimäärin per jakso ja päädyin jonnekin kolmosen tienoille. Sarja on siis verrattain veristä katseltavaa, mutta olen pystynyt katsomaan sitä kärsimättä painajaisia. Ällöttäviä kohtauksia kuitenkin löytyy. Sarjassa on kaikkea Rosemary's baby -viboista aina seonneisiin tiedemiehiin. Täytyy mainita että myös sarjan musiikki on juuri sopivan pelottavaa ja soundtrackiltä löytyy musiikkia mm. Bram Stoker's Draculasta.


Suosittelen tätä sarjaa ehdottomasti kauhuelokuvien ystäville, mutta myös niille, jotka eivät perusta superpelottavista kauhuefekteistä vaan nauttivat draamapitoisemmista vanhan ajan kauhutarinoista. Amerikoissa sarja on ollut suosittu ja fanit laativat kilpaa mielenkiintoisia teorioita talon menneisyydestä. Niitä voi lukea esimerkiksi American Horror Story Wikistä, mutta kannattaa tietysti varoa spoilereita. Vielä tekeillä oleva toinen tuotantokausi tulee sisältämään 13 jaksoa.

Jos tykkäät: Kummitustaloista, kummitusjutuista, yllätyskäänteistä, pelottavista naapureista.

Posted in , , | Leave a comment

Immortals (2011)


Immortals
Ohjaus: Tarsem Singh
Ilmestymisvuosi: 2011
Pääosissa: Henry Cavill, Mickey Rourke & Luke Evans

IMDB & traileri
Upean visuaalinen elokuva kertoo tarinan Theseuksesta (tuleva Teräsmies Henry Cavill), uskonsa hyljänneestä yhteiskunnan hylkiöstä, jonka kohtalo on pelastaa helleenit julman Kuningas Hyperionin kynsistä (vaikuttava Mickey Rourke). Samaan aikaan kun veri roiskuu maan pinnalla, Zeus (Luke Evans) ja muut Olympos-vuoren jumalat tarkkailevat tilannetta korkeuksista ja yrittävät parhaansa mukaan olla puuttumatta tilanteeseen. Ihmisten on selvittävä itse omista vaikeuksistaan.

Ohjaaja Tarsemin (tunnettu upeasta The Fall -elokuvasta) haastattelujen lukeminen valotti elokuvan lähtökohtia huomattavasti. Ensinnäkin mies on painottanut että kyseessä on fantasiaelokuva, ei historiallinen elokuva. Moni kun jo ehti valittaa näyttävän puvustuksen historiallista vääryyttä. Puvustus on tarkoituksella teatraalinen, ohjaaja nimittäin pyrki renesanssin maalausten tunnelmaan ja onnistuikin tavoittamaan niiden runsaat muodot ja rikkaat lämpimät värit. Itseänikin häirinnyt kreikkalaisten jumalien ikäkysymys selittyy sillä että Tarsem halusi kuvata jumalat nuorina ja vielä viattomina, toisenlaisina kuin heidät muistetaan antiikin taruista. Tästä syystä esimerkiksi sodan jumalatar Athena oli huomattavasti vaisumpi kuin mihin ollaan totuttu. "Missä kypärä ja keihäs?" oli oma ensireaktioni. Ehkä vanhempi ja rajumpi Athena nähdään sitten jatko-osassa. Ihmettelin myös väkivallalla mässäillyä. Sitä oli niin paljon ja se oli niin graafista. Tarsemin päämäärä oli kuin olikin saada katsojat voimaan pahoin.

"I have nothing against people who eat meat, I eat anything that used to move, I eat meat all the time. But I have a problem with people that think lamb grows on a tree, that people who eat it don't want to see it being slaughtered. So when people say, "Go into a room, kill a lot of people, kill children, yeah, yeah," I say, "Let me show you what that looks like." And it shouldn't look pretty. It just should not."
- Ohjaaja Tarsem Singh



Miksi nämä asiat eivät sitten välittyneet elokuvasta ilman että niihin piti lähteä etsimään vastauksia? Uskon että syy löytyy markkinoinnista. Elokuvan trailerit kosiskelevat ilmiselvästi 300 ja Troija -elokuvien ystäviä. Sillä oli historiallisen toimintaleffan leima alusta lähtien, mikä on väärin. Tarsem on itse maininnut ettei välitä sellaisista elokuvista. Lisää mielenkiintoisia haastatteluja leffan tekijöiltä voi löytää Moviefonen sivuilta.

"I said I have no appetite for making a comic strip movie, if you want to sell it like that you can, but I have more interest in looking at something like a Renaissance painting. But if they need to sell it as being from the producers of '300,' go ahead. For me, I don't care if they are Greek gods, Roman gods or anything. I was already mixing everything up."
- Tarsem Singh



Rakastin tätä elokuvaa puhtaasti visuaalisista syistä. Myönnän ettei tarina ollut vahvimmasta päästä, mutta heikkouksiin ei ehtinyt keskittyä. Jokainen sekunti oli henkeäsalpaavan kaunis. Kaikkea hahmojen sijoittumisesta ruudulla veden väriin asti oli selvästi mietitty tarkasti ja hiottu useaan kertaan. Tarsemin näkemys loistaa alusta viimeiseen sekuntiin asti. Tarsemin luottosuunnittelijan Eiko Ishiokan puvustus näyttää jumalaiselta taas kerran. Myös taistelujen suunnittelussa oli nähty sama vaiva. Slow motionia löytyy aivan kuten 300:sta, mutta machoilun sijaan se on kuin tanssia. Lopputaistelun puolella mäiske on hetken ajan kuin lihamyllyn pyöritystä tuijottaisi, mutta tähän elokuva sortuu vain kerran. Aivoja roiskuu ja päitä lentää, joten elokuva ei sovi heikkohermoisille.


Jos tykkäät: Vahvoista visioista, jumaltaruista, taistelukoreografioista.

Posted in , , , , , | Leave a comment

Movie Monday #25 - Hävettää myöntää, mutta...


Hyi hyi minua. Myönnän, en ole jaksanut katsoa. Se on vaan niin hidas. Kaunis, mutta hidas. Yritin taas jälleen kerran katsoa Kubrickin klassikkoa Teeman elokuvaviikolla, mutten päässyt apinoista pidemmälle. 2001 Avaruusseikkailu on elokuva, joka vaatii täyden huomion jota en vain pysty sitä sille antamaan. Syystä tai toisesta. Luulen että päästäkseni sisään tähän "eeppiseen ja mahtavaan elokuvaelämykseen" minun pitäisi nähdä se elokuvateatterissa, jossa voi täysin keskittyä elokuvaan. Kyllä mä sen vielä joskus katson. Vaikka sitten viisikymppisenä.

Posted in | 4 Comments

Great Expectations (2012)


Ensi vuonna valmistuva pukudraama Great Expectations näyttää kiehtovalta. Ensimmäisissä kuvissa nähdään Helena Bonham-Carter salaperäisenä neiti Havishamina tapansa mukaan pukeutuneena vanhaan morsiuspukuun pölyisen pukeutumispöytänsä äärellä. Pimahtanut ja hitusen ilkeä nainen, joka on sulkenut kaikki talonsa ikkunat estääksen valon pääsemisen sisään, on kuin kirjoitettu HBC:tä varten.


Elokuva perustuu klassikkokirjailija Charles Dickensin vuonna 1861 julkaisemaan samannimiseen romaaniin Pip-nimisestä köyhästä nuorukaisesta, joka saa yllättäen suuren summan rahaa nimettömältä lahjoittajalta. Raha muuttaa pojan suhtautumisen vähäonnisiin sukulaisiinsa ja ennen pitkää hän joutuu pohtimaan rahan vaikutusta elämässään. Suoraan sanottuna kirja ei ole Dickens-lempparini. Juoni avautui todella hitaasti enkä tuntunut saavan hahmoista otetta. Elokuvassa Pipin roolissa nähdään Jeremy Irvine ja sydäntensärkijä Estellaa esittää Holliday Grainger, joka on nähty mm. uusimassa Jane Eyressä ja the Borgias tv-sarjassa.

Posted in , , , | Leave a comment

Snow White And The Huntsman 2012 traileri


Lumikkeja puskee sisään ovista ja ikkunoista, vaan mikäpä siinä jos sattuu tykkäämään satuihin perustuvista elokuvista. Ennakkoon ajattelin että tämä Kristen Stewart versio tulee olemaan ehdottomasti heikompi verrattuna Tarsemin versioon mutta ensimmäinen traileri pistää tämän uskomuksen koetukselle. Näyttää niin hyvältä että ai että. Etenkin mustanpuhuvat korpit olivat kuin piste i:n päälle. Käsikirjoituksen on parempi olla vähintään samaa luokkaa ilmiasun kanssa. Toivotaan myös että K-stew on saanut viimein huulenpurentansa hallintaan. Chris Hemsworth pääsee näköjään taas heiluttelemaan kirvestä, mikä on vähän hassua. Kiinnostaa kieltämättä nähdä minkälainen rooli miehelle on luotu, sillä häntä näytetään huomattavasti enemmän kuin kilpakosija(?) prinssiä eli uusimassa Pirates-leffassakin nähtyä Sam Claflinia (joka on muuten kuin luotu prinssin rooliin). Tulevaisuus näyttää who is fairest of them all: Kristen Stewart vai Lily Collins? Vertailuilta ei varmasti vältytä.

Posted in , , | Leave a comment

Search

Swedish Greys - a WordPress theme from Nordic Themepark. Converted by LiteThemes.com.