Perfume: The Story of a Murderer

PARFYYMI
( Perfume: The Story of a Murderer )
Ohjaus: Tom Tykwer
Ilmestymisvuosi: 2006
Pääosissa: Ben Whishaw, Dustin Hoffman & Alan Rickman
IMDB & traileri

Saksalaisen Patrick Süskindin kirjoittamaan kirjaan Das Parfum (1985) perustuva elokuva kertoo tarinan orvosta Jean-Baptiste Grenouillesta (Grenouille=sammakko ranskaksi), joka syntyy Pariisin köyhälistöön ihmeellisellä kyvyllä varustettuna. Omalaatuinen Grenouille pystyy erottelemaan ja muistamaan kaikki hajut ympäristöstään. Hänen hajuaistinsa on parempi kuin koiralla. Neroudestaan huolimatta (tai kenties siitä johtuen) Grenouille ei ole inhimillinen. Ihmiset välttelevät häntä tietämättä miksi eikä hän ota kontaktia kehenkään. Asiat kuitenkin muuttuvat kun Grenouille sattumalta törmää ihanimpaan tuoksuun maailmassa: juuri kukkaansa puhjenneen nuoren kaunottaren ominaistuoksuun. Vangitakseen lumoavan tuoksun ikuisiksi ajoiksi Grenouille alkaa tehdä kokeiluja hajuvesien kanssa. Kokeiluja, joihin tarvitaan paljon nuoria naisia. Kuolleina.

Kirjassa hajujen kuvaileminen oli pääosassa ja Patrick Süskind suoriutui tehtävästään hyvin. Myös elokuva onnistuu siirtämään katsojan tuoksujen maailmaan, tällä kertaa musiikin ja liikkuvan kuvan avulla. Heti alkuminuuteista lähtien katsoja voi aistia 1700-luvun Pariisin löyhkän kaikessa karmivuudessaan ulosteista peruukkien pölyyn asti. Valitettavasti päähenkilön kuvaaminen ei onnistu yhtä jousevasti, sillä vaitonainen ja kivikasvoinen Grenouille ei tosiaankaan ole mikään elokuvasankarin malliesimerkki. Kirjassa kertoja piti huolen siitä ettei lukija karannut matkasta kertomuksen alkuosuudessa, jossa syvennytään lähinnä vain Grenouilleen. Kertoja on mukana myös elokuvassa, mutta ohjaavaa ääntä olisi kaivattu enemmän kun epämääräinen nuuskuttelu ja hartailu alkavat käydä ahdistaviksi. Pelkästä kuvasta ei yksinkertaisesti saa tarpeeksi irti. Onneksi liiallisesta tuhisemisesta päästään kun juoni pääsee vauhtiin ja Grenouille saa vainun varsinaisesta uhristaan.

Pienestä alkukankeudesta huolimatta kyseessä on loistava historiallinen trilleri. Katsoja tietää heti alusta lähtien, kuka murhaaja on ja mitä hänelle tapahtuu, mutta kiinnostus säilyy silti. Elokuva onnistuu olemaan yhtä aikaa ahdistava, ällöttävä, kummallinen ja kiehtova. Aivan heikkohermoisille jännittävä elokuva ei kuitenkaan sovi, sillä kuvottavia kohtauksia on jonkin verran. Matoja ja kuolleiden hiuksia tarkastellaan ihan lähietäisyydeltä.

Elokuvan jälkeen huomaa itsekin haistelevansa ympäristöään eri tavalla. Hajuaistissa on jotain kiehtovaa - sitä ei tule ajatelleeksi joka päivä, mutta tämä aisti on mukana jokapäiväisissä valinnoissamme huomaamattamme. Totta tai ei, mutta erään teorian mukaan ihmiset valitsevat elämänkumppaninsakin hajuaistin perusteella. Minkähänlaista olisi olla koira, jolla on miljoona kertaa parempi hajuaisti kuin ihmisellä...

Kannattaa: Lukea myös se kirja. Ei kannata: Katsoa traileria kokonaisuudessaan. Nykyään trailerit kun tuppaavat paljastamaan liikaa!

Jos tykkäät: Punapäät, kieroutuneet murhaajat, trillerit, pukudraamat.